4.7.2015
Kesä
Istun tässä kuistin rappusilla - räsymatolla, ihan pienen hetken vielä. Viimeisimmät auringonsäteet lämmittävät päivän paahtamaa ihoa. Taivaalla lentävä pääskynen nappaa illan viimeisen hyttysen viedäkseen sen pesään nälkäisille ja sitten se käy poikasten viereen lepäämään, jotta jaksaisi taas aamun varhaisella jatkaa tärkeää tehtäväänsä. Niinpä minäkin luovutan, vaikka en millään malttaisi antaa periksi illan suoloiselle lämmölle. Kiitos kesä kun olit täällä!
12.11.2014
Hämärän hyssyssä
Pellon yllä leijailee paksu sumupilvi mutta sinnikkäästi jostain yrittää aurinko silti pilkahdella. Harvinainen valoilmiö viikkojen sateisten ja hämärien päivien jälkeen. Mutta mikä ihana syy tuo pimeys onkaan sytyttää iltaisin kynttilät ja onhan ne ekat glögitkin jo tullut nautittua...
Pihalle on ilmestynyt syksyiset asetelmat ja lyhdyt - toivottavasti ne kohta saavat lumipeitteen ylleen. Lapset niin kovasti odottavat lunta - ensimmäisestä lumiukosta kun on enää jäljellä porkkana vihreällä nurmella.
Väkisinkin ajatukset tuon tuosta karkailevat jo jouluun. Kuisti alkaa kun varkain koristautua jouluiseen tunnelmaan... Pieni eskarilainen aamulla kysyi: "Äiti, nähdäänkö me jo kohta tonttuja?" Varmasti nähdään :)
Pihalle on ilmestynyt syksyiset asetelmat ja lyhdyt - toivottavasti ne kohta saavat lumipeitteen ylleen. Lapset niin kovasti odottavat lunta - ensimmäisestä lumiukosta kun on enää jäljellä porkkana vihreällä nurmella.
Väkisinkin ajatukset tuon tuosta karkailevat jo jouluun. Kuisti alkaa kun varkain koristautua jouluiseen tunnelmaan... Pieni eskarilainen aamulla kysyi: "Äiti, nähdäänkö me jo kohta tonttuja?" Varmasti nähdään :)
30.9.2014
Kasvun ihme
Olen onnistunut kasvattamaan viherpeukaloni keskelle kämmentä. Tosin tänä kesänä tällä emännällä oli onni matkassa sillä kasvihuoneen viljelmät onnistuivat yli odotusten ja pusuivat myös kirjaimellisesti yli äyräiden. Kevättalvella ostelin kaupasta runsain mitoin eri siemeniä ja niitä sitten innolla kevään kasvattelin ikkunalaudat pursuten. Taimia oli kyllä sitten lopuksi ihan liikaa mutta eihän sitä ensikertalaisena voi tietää mikä on sopivasti. Näiden ulkoiluttaminen oli kovaa puuhaa kun niitä edes takas kiikutin kasvihuoneen ja kuistin väliä. Muistanpa erään öisen ukkospuuskankin jonka seurauksena isännän kanssa (jonka tottakai piti näin tärkeän asian takia herättää) aamuyöstä pelasteltiin kaatuneita taimia sisälle suojaan...
No, tomaatit ja kurkut antoivat siis oivan sadon. Ja olihan mulla kokeena myös vesimelonia, paprikaa ja chiliä. Sato on jo korjattu - kurkut ja vesimelonit popsittu parempiin suihin, kypsistä tomaateista keitetty sosetta, chilit on nostettu uunin pankolle kuivumaan ja vihrät tomaatit ja parikat odottavat tuolla kuistin nurkassa kypsymistä. Ainakin pari nälkäistä suuta tiedän tuolla navetan takana joillle nämä sitten loppuhädässä kelpaavat.
Kasvimaallekin istuttelin vaikka sun ties mitä. Kesän kuluessa tuli todettua, että tämä emäntä ei vaan ole kitkijätyyppiä. Onnellisesti sitten saivat rikkaruohot komeilla kilpaa muun sadon kanssa. Ensi kesälle onkin jo laitettu tilaukseen kätevät istutuslaatikot ja niihinkin istuttelen vain takuuvarmat suosikit. Ai niin, tulihan mun sipulisadosta kuitenkin aikas hyvä :)
Isännän viljasato onnistui myös, oraat kasvoivat keväällä hyvin ja päästiin jopa paikallislehteen. Kuvissa komeilikin isäntiä kolmessa sukupolvessa! Kesän taittuessa syksyksi iltatuulessa alkoi tuoksumaan kypsän viljan tuoksu. Lapsuudesta tämä tuoksu on jäänyt elävästi mieleeni ja se enteilikin aina alkavaa koulutaivalta. Nyt sinne koulutaipaleelle lähtevät omat lapset.
No, tomaatit ja kurkut antoivat siis oivan sadon. Ja olihan mulla kokeena myös vesimelonia, paprikaa ja chiliä. Sato on jo korjattu - kurkut ja vesimelonit popsittu parempiin suihin, kypsistä tomaateista keitetty sosetta, chilit on nostettu uunin pankolle kuivumaan ja vihrät tomaatit ja parikat odottavat tuolla kuistin nurkassa kypsymistä. Ainakin pari nälkäistä suuta tiedän tuolla navetan takana joillle nämä sitten loppuhädässä kelpaavat.
Kasvimaallekin istuttelin vaikka sun ties mitä. Kesän kuluessa tuli todettua, että tämä emäntä ei vaan ole kitkijätyyppiä. Onnellisesti sitten saivat rikkaruohot komeilla kilpaa muun sadon kanssa. Ensi kesälle onkin jo laitettu tilaukseen kätevät istutuslaatikot ja niihinkin istuttelen vain takuuvarmat suosikit. Ai niin, tulihan mun sipulisadosta kuitenkin aikas hyvä :)
Isännän viljasato onnistui myös, oraat kasvoivat keväällä hyvin ja päästiin jopa paikallislehteen. Kuvissa komeilikin isäntiä kolmessa sukupolvessa! Kesän taittuessa syksyksi iltatuulessa alkoi tuoksumaan kypsän viljan tuoksu. Lapsuudesta tämä tuoksu on jäänyt elävästi mieleeni ja se enteilikin aina alkavaa koulutaivalta. Nyt sinne koulutaipaleelle lähtevät omat lapset.
Aurinkoisia syyspäiviä!
4.9.2014
Eläimellistä menoa
Meillä eläinluku on lisääntynyt kahdella uudella tulokkaalla. Villapossut Pamela ja Bobby muuttivat meille muutama viikko sitten. Mainioita veitikoita ovat - nauttivat kun mahaan antaa runsaan mitoin rapsutuksia. Iltalenkille pääsevät kotimme takana sijaitsevalle viljapellolle ja kerran jopa uskaltauduttiin kylätietä pitkin metsään. Kovia ovat juoksemaan nämä veitikat!
Muutenkin farmi pitää tämän emännän päivät kiireisinä. Kun lapset on saateltu koulu ja eskaritielle, niin oma päiväni jatkuu eläinkatraan parissa. Käyn ruokkimassa puput, joita nyt sitten yllättävän perheenlisäyksen johdosta on vähän enemmän. Kovin ovat poikaset vielä pieniä ja eivät ole pesästä tulleet pois. Tämän seurauksena Lilja ristittiin uudelleen Ninjoksi ja raukka menetti samalla myös lisääntymiskykynsä!
Navetan kunkku, kissaherra Räikkönen antaa kovaääniset aamukehräykset ja vaatii myös omat aamunappulansa lautaselleen. Sitten se jo lähteekin tarkastamaan tilukset ja hiiritilanteen.
Kanat käyn myös ruokkimassa ja keräämässä munat. Sitten laskenkin ne päiväksi puutarhaan. Vielä tovin ne saavat nauttia kuoppsuttelusta pihamaalla ja sitten onkin aika siirtyä navetan suojiin. Niin, ja ne vallattomat villakoirat - seuraavat kanalaumaa sopivan etäisyyden päässä ja korjaavat lauman jätökset paremipiin suihin.Varsinaista kierrätystä tämä!
Possut olen jo ruokkinut aamulla aikaisemmin. Vielä kuitenkin kiipeän niiden seuraksi aitaukseen antamaan aamurapsutuksia. Siihen ne kellahtavat maahan pitkin pituuttaan ja silmätkin menee väkisin kiinni kun nauttivat niin kovasti.
Muutenkin farmi pitää tämän emännän päivät kiireisinä. Kun lapset on saateltu koulu ja eskaritielle, niin oma päiväni jatkuu eläinkatraan parissa. Käyn ruokkimassa puput, joita nyt sitten yllättävän perheenlisäyksen johdosta on vähän enemmän. Kovin ovat poikaset vielä pieniä ja eivät ole pesästä tulleet pois. Tämän seurauksena Lilja ristittiin uudelleen Ninjoksi ja raukka menetti samalla myös lisääntymiskykynsä!
Navetan kunkku, kissaherra Räikkönen antaa kovaääniset aamukehräykset ja vaatii myös omat aamunappulansa lautaselleen. Sitten se jo lähteekin tarkastamaan tilukset ja hiiritilanteen.
Kanat käyn myös ruokkimassa ja keräämässä munat. Sitten laskenkin ne päiväksi puutarhaan. Vielä tovin ne saavat nauttia kuoppsuttelusta pihamaalla ja sitten onkin aika siirtyä navetan suojiin. Niin, ja ne vallattomat villakoirat - seuraavat kanalaumaa sopivan etäisyyden päässä ja korjaavat lauman jätökset paremipiin suihin.Varsinaista kierrätystä tämä!
Possut olen jo ruokkinut aamulla aikaisemmin. Vielä kuitenkin kiipeän niiden seuraksi aitaukseen antamaan aamurapsutuksia. Siihen ne kellahtavat maahan pitkin pituuttaan ja silmätkin menee väkisin kiinni kun nauttivat niin kovasti.
15.8.2014
Kesä kanaemona
Ennen kaikkea olen nauttinut mun kananeidoista - Ansa, Laila, Pulmu, Sirkku ja Vieno - sekä maan mainioin maatiaiskukko - Kukko Pärssinen. Herra kohtelee laumaansa silkkihansikkain vaikka raukka joutuikin aluksi muutaman viikon kovaan kouluun näiden leidien kanssa. Ja kiekumaankin se on oppinut...
Alkujännitystä kesti muutamia viikkoja ja kanat pysyttelivät tiiviisti kanalan sisällä yötä päivää. Kun paikat tulivat tutuiksi ne uskaltautuivat pikkuhiljaa ulkotarhaan. Nykyään ne käyvät enää sisällä munimassa - jokainen tekee yhden munan päivässä ja ikinä ei olla niin hyviä (ja keltaisia) munia syöty.
Syksyn myötä tulee talvi ja kanatkaan ei enää kesäkodissaan kovin kauaa pärjää. Navetaan on jo suunniteltu talviasumus ja kevättä kohti kun mennään, pääsevät nämä leidit testaamaan myös hautomistaitojaan. Nähtäväksi jää, kuinka monta kanaa/kukkoa meillä sitten ensi kesänä onkaan!
31.3.2014
Onnelliset kanat
Vihdoin ne löytyi - mun tulevat onnelliset kanat! Viisi niitä ostin ja toukokuun puolessa välissä saan ne hakea kotiin. Kanojen rotu on Hy-Line Brown ja ne löytyivät Puurin kanalasta.
Meillä on iso navetta, vähän liian iso kanojen käyttöön sellaisenaan. Seuraava projekti onkin aidata navetasta pienempi tila ja rakentaa sinne sopivat olosuhteet munijoille. Lisäksi ulos tehdään tarha jossa kanat pääsevät kuopsuttelemaan ja paistattelemaan päivää.
Monilla nettisivuilla olen käynyt keräämässä kanatietoutta ja vielä pitää lueskella vähän lisää. Jokaisen kananpitäjän täytyy mm rekisteröityä kunnan maaseutuviranomaiselle. Tämä onkin edessä seuraavaksi!
Meillä on iso navetta, vähän liian iso kanojen käyttöön sellaisenaan. Seuraava projekti onkin aidata navetasta pienempi tila ja rakentaa sinne sopivat olosuhteet munijoille. Lisäksi ulos tehdään tarha jossa kanat pääsevät kuopsuttelemaan ja paistattelemaan päivää.
Monilla nettisivuilla olen käynyt keräämässä kanatietoutta ja vielä pitää lueskella vähän lisää. Jokaisen kananpitäjän täytyy mm rekisteröityä kunnan maaseutuviranomaiselle. Tämä onkin edessä seuraavaksi!
 |
| Kuva on Puurin kanalan nettisivuilta. |
20.3.2014
Kuisti
Laittelen tässä kuvia kuistista ennen ja jälkeen remontin. Periaatteena meillä koko remontissa oli, että pienellä budjetilla pitää pärjätä koska kaikki sitten jossain vaiheessa menee kuitenkin purkuun. Mummun ja vaarin talon remontista jäi paljon materiaalia meidän käyttöön ja navetan vintti on ollut oikea aarreaitta!
Maalaamista piisasi, sillä seinät sekä katto olivat ihanan kellastunutta kuusipaneelia. Pohjat maalattiin tartuntamaalilla ja pintaan sitten sisustusmaali. Onneksi tarvittiin ainoastaan kaksi maalikerrosta!
Lattia jätettiin ensin käsitelemättä mutta alkoihan se sitten lopulta häiritsemään. Monta hyvää ideaa yritin miehelleni esitellä mutta aina tuli hinta esteeksi. Lopulta sitten kokeiltiin saneerauslaastia ja kun sileää pintää ei saatu sen huonon laadun vuoksi aikaiseksi, niin tehtiin pinta hiertämällä tarkoituksella epätasaiseksi. Pestähän tätä ei oikeen voi mutta imurointi onnistuu. Mutta nätti on kun mikä ;).
Nisse-parka vietti joulun muuttokuormassa ja tuohon oveen sen hetkeksi laitoin roikkumaan kun yhdestä laatikosta sen vihdoin löysin. Navetassa meillä jo tonttu onkin mutta täytyyhän talossakin sellainen olla. Siihen se sitten taitaa jäädäkkin...
Kuistilla on nyt valmista - tosin kainon pyynnön taidan vielä tuolle ukkokullalle esittää, että tekisi ikkunoihin valkoiset ristikot...Ai niin, ovet kaipaa vielä pintamaalia. Kukahan jaksaisi vielä maalata?
Maalaamista piisasi, sillä seinät sekä katto olivat ihanan kellastunutta kuusipaneelia. Pohjat maalattiin tartuntamaalilla ja pintaan sitten sisustusmaali. Onneksi tarvittiin ainoastaan kaksi maalikerrosta!
Lattia jätettiin ensin käsitelemättä mutta alkoihan se sitten lopulta häiritsemään. Monta hyvää ideaa yritin miehelleni esitellä mutta aina tuli hinta esteeksi. Lopulta sitten kokeiltiin saneerauslaastia ja kun sileää pintää ei saatu sen huonon laadun vuoksi aikaiseksi, niin tehtiin pinta hiertämällä tarkoituksella epätasaiseksi. Pestähän tätä ei oikeen voi mutta imurointi onnistuu. Mutta nätti on kun mikä ;).
Nisse-parka vietti joulun muuttokuormassa ja tuohon oveen sen hetkeksi laitoin roikkumaan kun yhdestä laatikosta sen vihdoin löysin. Navetassa meillä jo tonttu onkin mutta täytyyhän talossakin sellainen olla. Siihen se sitten taitaa jäädäkkin...
Kuistilla on nyt valmista - tosin kainon pyynnön taidan vielä tuolle ukkokullalle esittää, että tekisi ikkunoihin valkoiset ristikot...Ai niin, ovet kaipaa vielä pintamaalia. Kukahan jaksaisi vielä maalata?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)